Saturday, October 8, 2011

Abraham (3)

Otsikko: Abraham (3)
Viestejä yhteensä: 31
Keskustelu aloitettu: 17.07.2007 09:02
Viimeisin viesti: 17.07.2007 12:20

 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:02
Kedorlaomerin sodan ja Lootin pelastamisen jälkeen kertomus Abrahamista jatkuu aina vain voimakkaammin värein ja dramaattisemmin tapahtumin:

Näiden tapausten jälkeen tuli Abramille näyssä tämä Herran sana:
"Älä pelkää, Abram. Minä olen sinun kilpesi, ja sinun palkkasi on oleva hyvin suuri. 1 Ms 15:1

Älä pelkää.

Näyssä tulevasta Herran sanasta alkaa Abramin kohdalla uskon paini Jumalan kanssa.

Osittain käy hyvin, osittain Abramin ote lipsuu. Hän ei ole kiiltokuva, vaan todellinen ihminen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:08
Keskustelu Jumalan ja Abramin välillä 1 Ms 15 on kahden toinen toistaan kunnioittavan persoonan keskustelua.

Näiden ystävien läheisyys tuntuu hienossa kertomuksessa ilman, että sitä erikseen mainitaan.

Tämä on herättänyt ihmisten huomiota ja ehkä hieman kateuttakin, kuinka ihminen voi olla näin lähellä Jumalaa.

Arabit kutsuvat häntä kunnianimellä el-Khalil, "Ystävä" joka on myös Hebronin kaupungin arabialainen nimi. Siellähän Herodes Suuren rakentama patriarkkojen hauta sijaitsee.

Ystävyyden syvyys näkyy siinä rohkeassa ja suorassa tavassa, jolla Abram vastaa siunauksin ja lupauksin puhuvalle Jumalalleen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:10
Abram sanoi: "Herra, minun Jumalani, mitä sinä minulle antaisit?

Olenhan jäänyt lapsettomaksi, ja minun omaisuuteni perii damaskolainen Elieser."

Abram sanoi vielä: "Ethän ole antanut minulle jälkeläistä, ja siksi palvelijani saa periä minut."

Jumala lupaa, mutta Abramin sydän on murheellinen. Hän on jo iäkäs, samoin Sarai, eikä Herra ole suonut heille omia lapsia.

Mitä siis Jumala voisi antaa, millä olisi mitään merkitystä hänelle. Omaisuutta? Sitä on siunaantunut jo yllin kyllin, mutta kaikki joutuu vieraisiin käsiin.

Jumala saa Abramilta kohteliaan epäsuorasti vinkin, mistä sandaali kiristää.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:15
Jumala ei vihastu - vielä...

Mutta hänelle tuli tämä Herran sana: "Ei hän sinua peri, vaan sinut perii sinun oma poikasi."

Ja Herra vei hänet ulos ja sanoi: "Katso taivaal- le ja laske tähdet, jos kykenet ne laskemaan. Yhtä suuri on oleva sinun jälkeläistesi määrä."

Abram uskoi Herran lupaukseen, ja Herra katsoi hänet vanhurskaaksi.

1 Ms 15:4-6

Abrahamin usko palstalla lainaan Lutherin valtavaa hengellistä selitystä tähän kohtaan Paavaliin nojaten.

Lutherin mukaan tämä on koko Raamatun tärkeimpiä avainkohtia.

Se määrittelee uudella tavalla Jumalan ja hänen tahtonsa rikkoneen ihmisen välisen suhteen ja asettaa sen tekojen sijasta uskon akselille.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:18
Mutta heti tämän läpi aikojen ja sukupolvien kaikuvan kirkkaan pasuunoiden fanfaarin jälkeen tulee paha soraääni.

Pyhä Henki haluaa varmasti tällä tavoin muistuttaa, että kysymys ei sittenkään ole Abramin uskon voimasta, vaan Jumalan armosta.

Abram jaksoi uskoa, että hän, jo vanha mies, ja hänen ikääntynyt vaimonsa saavat lapsen.

Mutta hän ei jaksanut uskoa, että saisi Kanaanin maan haltuunsa.

1 Ms 15:7-8
Herra sanoi Abramille: "Minä olen Herra, joka toin sinut Kaldean Urista antaakseni sinun omaksesi tämän maan."

Mutta Abram kysyi: "Herra, minun Jumalani, mistä minä voin tietää, että saan sen omakseni?"
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:20
Kauhu laskeutuu Abramin sydämeen, yö, pimeys ja leiskuvat lieskat ja hänen lapsensa saavat uhkaavan synkän sanan.

Meidän Jumalamme kanssa ei ole leikkimistä.

Ota vaari etsikkoajastasi.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:24
1 Ms 15:12-17 kertomus vie meidät uskontojen maailmassa kauas ajassa taaksepäin, ehkä tuonne 1900-luvulle eKr, ennenkuin oli mitään Israelin kansaa tai Moosesta tai Iisakkia ja Ishmaelia.

on yksinäinen Abram ja jotain hänen uskonnostaan näkyy tässä voimakkaassa ja pelottavassa jaksossa (mukaan on varmasti myös myöhempää ainesta).

tämä on uskoa isien Jumalaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:27
Auringon laskiessa Abram vaipui horrokseen, ja synkkä kauhu valtasi hänet.

Silloin Herra sanoi hänelle: "Sinun tulee tietää, että jälkeläisesi joutuvat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa. Heistä tulee siellä orjia, ja heitä sorretaan neljäsataa vuotta.

Mutta minä rankaisen myös sitä vierasta kansaa, jonka orjiksi he joutuvat, ja he pääsevät lähtemään sieltä suuri omaisuus mukanaan.

Sinä itse saat kuitenkin mennä rauhassa isiesi luo ja pääset hautaan hyvän vanhuuden jälkeen.

Sinun jälkeläisistäsi palaa tänne vasta neljäs sukupolvi, sillä amorilaisten* syntien määrä ei vielä ole täyttynyt."

Auringon laskettua tuli pilkkopimeä, ja silloin näkyi uunin savuava roihu ja soihdun lieska, joka liikkui uhrilihojen välissä.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:35
Jos jätämme pois tuon pitkän ennustuksen, jäljelle jäisi tällainen mystinen ja pelottava kertomus hetkistä uhrialttarin luona:

------
Silloin Herra sanoi hänelle: "Hae kolmivuotias hieho, kolmivuotias vuohi, kolmivuotias pässi, metsäkyyhky ja kyyhkysenpoikanen."

Ja Abram haki ne kaikki, halkaisi ne keskeltä ja asetti kunkin eläimen puolikkaat vastakkain; lintuja hän ei kuitenkaan halkaissut.

Kun ruhojen päälle laskeutui petolintuja, Abram ajoi ne pois.

Auringon laskiessa Abram vaipui horrokseen, ja synkkä kauhu valtasi hänet.

Auringon laskettua tuli pilkkopimeä, ja silloin näkyi uunin savuava roihu ja soihdun lieska, joka liikkui uhrilihojen välissä.
--------

mutta Pyhä Henki on antanut kertomuksen meille Raamatussa niin, että tämän tunteista ja uskonnollisesta kokemuksesta kertovan kohdan mukana on tuo selväkielinen Herran sana.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:39
Abramin ote lipsahti ja epäuskon poikanen pääsi mukaan, kun puhuttiin tämän kauniin kukkuloita ja laaksoja täynnä olevan maan saamisesta.

Mutta tuon kauhujen alttarin yön jälkeen Jumala ikäänkuin leppyy ystävälleen ja toistaa lupauksensa, joka ei sittenkään riipu Abramin uskosta vaan Hänen suvereenista tahdostaan ja määräyksestään.

Herran lupauksessa Abramille annetaan kuva siitä, kuinka monenlaisia eri heimoja ja kieliä Kanaanin maassa tuohon aikaan asusti.

"Sinä päivänä Herra teki Abramin kanssa liiton ja lupasi hänelle:

"Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan
Egyptin rajapurosta
Eufratin suureen virtaan saakka,
tämän maan, jossa asuvat
keniläiset,
kenasilaiset ja
kadmonilaiset,
heettiläiset,
perissiläiset ja
refalaiset,
amorilaiset,
kanaanilaiset,
girgasilaiset
jebusilaiset"
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:44
Raamattu on sitten jännä kirja.

Tämä ikivanha 1 Ms 15:18-21 on erittäin tulinen kohta nykypäivän kuumimmassa maailmanpolitiikassa.

"Egyptin rajapuro" tarkoittanee suurta Siinailta Välimerelle kulkevaa Wadi el-Arish laaksoa. Sadekautena siinä voi virrata paljon vettä, sateettomana kautena se on rutikuiva.

Tässä on myös modernin Israelin raja usein kulkenut, nyt se on tosin hieman lähempänä Gazan alueen eteläreunassa ja siitä Negevin halki Eilatiin.

Tämä raja ei myöskään ole erityisemmin kiistanalainen, se on luonteva ja Kanaanin ja Egyptin välillä on satoja kilometrejä vain beduiinien harvaan asuttamia Siinain autioita hiekkadyynejä.

(el-Arishin kaupunki on tosin kasvanut kovasti Anwar Sadatin ajoista lähtien, joka unelmoi autiomaan asuttamisesta ylikansoitetussa Egyptissä ja Niilin virran vesien ohjaamisesta Siinaillekin)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:47
Mutta tuo toinen raja!

"Eufratin suureen virtaan" on varsinainen suur-Israel.

Jumalan lupaus Abramille käsittää suuria alueita nykyisistä Jordanian ja Syyrian alueista muinaisten amorilaisten alueilla.

Sanotaanko näin: sitä on nykyajankin juutalaisen Abrahamin lapsen vaikea uskoa todeksi.

Tutkijat ajattelevat Daavidin ajan suurta valtakuntaa, jossa myös Syyrian kuninkaat olivat hänen sotilasmahtinsa alla.

Mutta ei sekään täyttänyt tätä lupausta, jonka jumalalliset sanat kaikuvat Lähi-idän ja Jumalan valitun kansan yllä.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 09:53
Varsinaista uskonnon ja politiikan sekoittamista!

Raamattu on luonut juutalaisen uskonnon, joka on sitoutunut maahan.

Konkreettiseen varattuun tonttiin Välimeren itärannalla, joka on nukkunut ikiaikojen unta suuren juutalaissodan jälkeen roomalaisajalla.

Aina meidän aikoihimme asti.

Palestiinalaisten johtaja Jasser Arafat sanoi usein, että Israelin modernin valtion lipussa on kaksi sinistä viivaa valkoisella pohjalla, Niili ja Eufrat.

Tällä hän viittasi omalla tavallaan vauhdikkaasti tähän Jumalan lupaukseen Abramille, tosin Raamatussa toinen joki ei ole Niili vaan wadi el-Arish.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 10:07
1 Ms 15:7
"Auringon laskettua tuli pilkkopimeä, ja silloin näkyi uunin savuava roihu ja soihdun lieska, joka liikkui uhrilihojen välissä."

voisimmeko ajatella, että Abram jotenkin tässä on saanut esimakua siitä pitkästä ja verisestä historiasta, jonka Luvattu maa on nähnyt?

Alue sijaitsee Välimeren itärannalla Aasian ja Afrikan mannerlaattojen reunakohdassa, ja geologisesti hyvin epävakaa. Suuret maanjäristykset ovat sitä ravistelleet, joista monet mainitaan historiassa.

Alue on Aasian ja Afrikan välinen silta, jota myöten kauppiaat, pakolaiset, sotilaat ovat kulkeneet läpi ihmiskunnan historian.

Ei mikään kaukainen maailman kolkka niinkuin Euroopan ja Venäjän välillä oleva pohjoinen kotimaamme.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 10:09
Abramin kauhujen yö tuo mieleen myös käsittämättömän syvästi ihmiskunnan synteihin vihastuneen Jumalan ja hänen sovittamisekseen annetun verisen uhrin, Jumalan Karitsan, joka eräänä kauhujen pitkänä perjantaina vanhassa jebusilaisten kaupungissa, Jerusalemissa, kerran nähtiin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 10:13
Abramin kertomus jatkuu tästä taas hyvin yllättävällä tavalla.

Jumala on luvannut Abramille niin paljon jälkeläisiä kuin taivaalla näkyy tähtiä ja maassa on tomua. Abram uskoi tämän lupauksen.

Mutta hänen vaimonsa ryhtyy nyt asiallisiin tositoimiin, jotka vastaavat tämän maailman realiteetteja eikä uskonnollisten ihmisten näkyjä ja ilmestyksiä!

Oli asuttu jo kymmenen vuotta uudessa kotimaassa, Kaldean Ur ja Harran alkoivat unohtua.

"Sarai, Abramin vaimo, ei ollut synnyttänyt miehelleen lasta. Mutta Sarailla oli egyptiläinen orjatar, jonka nimi oli Hagar.

Niin Sarai sanoi Abramille: "Herra ei ole sallinut minun synnyttää. Makaa siis minun orjattareni kanssa; ehkäpä hän voi synnyttää minulle lapsen."

Abram myöntyi Sarain ehdotukseen.

1 Ms 16:1-2
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 10:19
1 Ms 16:15-16
Hagar synnytti Abramille pojan, ja Abram antoi pojalleen, jonka Hagar oli synnyttänyt, nimen Ismael.
Abram oli kahdeksankymmentäkuusivuotias, kun Hagar synnytti hänelle Ismaelin.

Suvun jatkamisen ongelma ei siis ollut Abram vaan ikääntynyt Sarai.

Ismael tarkoittaa "Jumala kuulee"

Näin Sarain näppärän ja käytännöllisen toiminnan avulla Abram sai kuin saikin jälkeläisen.

Tunnetuin seurauksin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 10:27
Abrahamin liitto

Sarai hoiteli asioita omalla tavallaan.

Mutta nyt Jumala itse tarttuu asioihin, joista on luvannut.

Huomaa tämä tapahtumien rytmi kertomuksessa.

Voisihan Jumala tehdä mitä tahtoo tässä ja heti ilman sen kummempia mutkia.

Niin hän tekeekin koko maailmankaikkeudessa, asioita, joista meillä ei ole harmainta aavistusta kaukaisissa linnunradoissa.

Mutta ihmisen kanssa Raamatun Jumala toimii näin. Lupaa ja sitten tekee, ja odottaa siinä välillä ihmiseltä uskon vastausta.

lupailee aika suuria, tarkoituksella, asioita joita on vaikea uskoa todeksi.

ja monet eivät usko...
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 10:30
Vuotta vaille sata:

Kun Abram oli yhdeksänkymmenenyhdeksän vuoden ikäinen, Herra ilmestyi hänelle ja sanoi:

"Minä olen Jumala, Kaikkivaltias.

Vaella koko sydämestäsi minun tahtoni mukaisesti,

niin minä otan sinut liittoon kanssani ja

teen suureksi sinun jälkeläistesi määrän."

Abram heittäytyi kasvoilleen

1. kuka olen
2. mitä tahdon
3. minä teen liiton kanssasi
4. mitä lupaan
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 10:33
Jumala sanoi hänelle:
"Tällainen on liitto, johon minä sinut otan.

Sinusta on tuleva monien kansojen kantaisä. Älköön siis nimesi enää olko Abram, vaan olkoon se Abraham, koska minä teen sinusta kansojen paljouden isän.

Minä annan sinulle paljon jälkeläisiä, ja sinusta on polveutuva kansakuntia ja kuninkaita.

Minä pidän voimassa liiton sinun ja myös sinun jälkeläistesi kanssa, ikuisen liiton sukupolvesta toiseen,

ja minä olen oleva sinun Jumalasi ja sinun jälkeläistesi Jumala.

Minä annan sinulle ja jälkeläisillesi pysyväksi perintömaaksi koko Kanaaninmaan, jossa nyt asut muukalaisena,

ja minä olen myös sinun jälkeläistesi Jumala."
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 10:49
myöhemmin kun Jumalan ainoa poika käveli Galilean vuorilla ja Jerusalemin kaduilla, Abrahamin lapset keskustelivat hänen kanssaan aika tuimasti

Joh 8:52-59
Judalaiset sanoit hänelle: nyt me ymmärsim että sinulla on Perkele. Abraham on cuollut/ ja Prophetat/ ja sinä sanot: joca kätke minun sanani/ ei hänen pidä maistaman cuolemata ijancaickisest.

Oletcos suurembi cuin meidän Isäm Abraham/ joca cuollut on? Prophetat owat myös cuollet/ mixi sinä idzes teet?

Jesus wastais: jos minä idziäni cunnioidzen/ nijn ei minun cunnian ole mitän/ mutta minun Isän cunnioidze minua/ jonga te teidän Jumalaxenne sanotta/ jota et te tunne/ mutta minä tunnen hänen.

Ja jos minä sanoisin etten minä händä tundis/ nijn minä olisin walehtelia cuin tekin/ mutta minä tunnen hänen ja kätken hänen sanans.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 10:49
Abraham teidän Isän iloidzi/ nähdäxens minun päiwäni/ hän näki sen ja ihastui.

Judalaiset sanoit hänelle: et sinä ole wielä wijdenkymmenen ajastajan wanha/ ja sinä olet nähnyt Abrahamin?

Jesus sanoi heille: ennencuin Abraham olican/ olen minä.

Nijn he poimit kiwiä laskettaxens händä. Mutta Jesus lymyi ja läxi Templist.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 11:01
eikö ole vahva kohta joka kattaa mahtavan kaaren Israelin kansan historiaa!

ylen merkillisexi käy meille myös Jeesus, Hän on enemmän...

---------
Jumalan puhe liitosta jatkuu lain käskyllä ympärileikkauksella 1 Ms 17: 9-14

Jumala puhui edelleen Abrahamille: "Pysykää uskollisesti tässä liitossa, sinä ja sinun jälkeläisesi sukupolvesta toiseen.

Tämä ehto teidän on täytettävä siinä liitossa, jonka olen tehnyt sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa: teidän tulee ympärileikata jokainen mies ja poikalapsi.

Leikkauttakaa pois esinahkanne. Tämä on merkkinä liitosta, joka on meidän välillämme, minun ja teidän.

Kahdeksantena päivänä syntymästä ympärileikattakoon jokainen poikalapsi sukupolvesta toiseen. Ympärileikattakoon kaikki talossasi syntyneet orjat samoin kuin heimoosi kuulumattomat orjat, jotka itsellesi ostat, siis jokainen talossasi syntynyt tai rahalla ostamasi orja. Näin te kannatte ruumiissanne merkkiä siitä, että minun tekemäni liitto on ikuinen.

Mutta jokainen ympärileikkaamaton poistettakoon kansansa parista. Hän on rikkonut liiton."
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 11:03
ja niin tehtiin. juutalaisen liiton kansan alku kantaisä Abrahamissa

Niin Abraham ympärileikkasi vielä samana päivänä poikansa Ismaelin ja talonsa muut miehet ja poika- lapset, sekä oman väen että rahalla ostamansa orjat, kuten Jumala oli käskenyt hänen tehdä.

Abraham oli yhdeksänkymmentäyhdeksänvuotias, kun hänen esinahkansa leikattiin, ja hänen poikansa Ismael oli kolmetoistavuotias, kun hänen esinahkansa leikattiin.

Tuona samana päivänä ympärileikattiin Abraham, hänen poikansa Ismael ja heidän kanssaan kaikki palvelijat, sekä talossa syntyneet että muukalaisten joukosta ostetut.
 
 Kirjoittanut: Rode, 17.07.2007 11:22
mites Iisak?
MikkoL: ei ollut vielä syntynyt
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 11:46
Sanottuaan tämän kaiken Abrahamille Jumala kohosi hänen luotaan pois.
1 Ms 17:22

JUMALA KOHOSI HÄNEN LUOTAAN POIS

1 Ms 35:13
Sitten Jumala lähti Jaakobin luota siitä paikasta, missä oli hänelle puhunut.


1 Tuom 13:19-20
Manoah haki nuoren pukin ja ruokauhrin ja uhrasi ne kalliolla Herralle.
Manoahin ja hänen vaimonsa katsellessa tapahtui ihme: kun liekki nousi alttarilta kohti taivasta, Herran enkeli kohosi ylös liekkien mukana.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 11:54
näemme kuinka vahvoin ilmaisuin Raamatun alkulehdillä kerrotaan Jumalan ja ihmisen läheisyydestä.

HaamuL nosti esiin toisella palstalla Sipporaan ja Moosekseen liittyvän vaikean kohdan, jossa Jumala tahtoo surmata Mooseksen.

Tässä kohtaa Jumala kohoaa Abrahamin luota ja toisessa kohtaa "lähti" Jaakobin luota.

Juutalainen kansa ei ole sensuroinut, kielellisesti parannellut tai mitenkään muutenkaan muuttanut tekstiä, vaikka se on näin vaikeaa.

kopioineet vain uskollisesti sukupolvesta toiseen, mitä on kirjotettu.

ainoastaan yhdessä kohtaa 1 Ms teksti oli heillekin "liian paksua" ja he ovat sen korjanneet.

1992 komitea on innostunut korjailemisesta, ja korjaa vielä juutalaisten tekemää korjausta!
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 12:04
1 Ms 18:22

KR 1933
Ja miehet kääntyivät sieltä ja kulkivat Sodomaan päin, mutta Aabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen.

Biblia 1776
Ja miehet käänsivät itsensä sieltä, ja menivät Sodomaan päin. Mutta Abraham jäi seisomaan vielä Herran eteen.

alku-alkutekstissä on tässä "Mutta Herra jäi seisomaan vielä Abrahamin eteen"

Masoreettinen heprealainen teksti on pannut tämän vanhimman majesteettiä loukkaavan ilmaisun sivumerkkinä muistiin ja kirjoittanut sitten kuten Bibliassa käännetään.

uusi käännös väistää koko kohdan

KR 1992
22 Miehet lähtivät kulkemaan Sodomaan päin, mutta Herra jäi vielä puhumaan Abrahamin kanssa.

(varoitan taas että tällaista vapautta on 1992 käännöksessä paljon "dynaamisen ekvivalenssin" nimissä)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 12:12
"Herra ilmestyi Abrahamille Mamren tammistossa. Abraham istui telttansa ovella päivän ollessa kuumimmillaan, ja kun hän kohotti katseensa, hän näki kolmen miehen lähestyvän."

Pyhä Kolminaisuus tulee väistämättä kristityn mieleen tästä kertomuksen yksityiskohdasta ja näkyy ortodoksien ikonitaiteessa kauniisti.

Meillä on Beit Jalan kirkon alttarin takana on lasimaalaus, jossa kolme miestä tulevat Abrahamia kohti.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 12:17
"Mamren tammi" on tärkeä kohde Hebronin kaupungin lähellä, siellä on monenlaista arkeologista muistoa pyhästä puusta.

1 Ms 18:1 käyttää sanoja "alone mamre" eli "tammisto", tuuheaa, vahvarunkoista Välimeren maiden tammimetsikköä, josta ei koko Pyhässä maassa ole ihmisten kirveiden jäljiltä ole paljon nykyään pystyssä.

pahinta jälkeä teki turkkilaisten rakentama junarata, jonka pölkyiksi vielä säilyneet tammet menivät.

juutalaiset käyttävät Abrahamin vieraanvaraisuudesta toisen suuren puun nimestä tulevia sanoja eshel, jonka kirjaimet antavat ruoka, juoma, yöpaikka (okhel, shtia, lina).

sana on mainittu virallisesti työntekijöiden sos.turvassa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 17.07.2007 12:20
tosi kivasti Herra hoitelee Saaraa, joka oli jo koettanut itse ratkaista jälkipolvia koskevan ongelman omalla tavallaan siirtymällä sivuun ja antamalla orjattaren sivuvaimoksi miehelleen.

homma menee huumorin suuntaan, mutta siinä on kuitenkin vakava perussävy

1 Ms 18:5
Saara väitti: "En minä nauranut", sillä hän oli peloissaan. Mutta Herra sanoi: "Saara, kyllä sinä nauroit."

Abrahamin ja Saaran vanhuuden päivillä saaman ainoan pojan nimi on Iisak, heprean Izhaq, nauraa.

No comments:

Post a Comment