Saturday, October 8, 2011

Abraham. Sinuhen historiallinen merkitys.


 Otsikko: Abraham (2)
Viestejä yhteensä: 66
Keskustelu aloitettu: 12.07.2007 20:08
Viimeisin viesti: 14.07.2007 11:46

 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 20:08
olemme katselleet Abramin taustaa hänen kotimaassaan Mesopotamiassa, ja tutustuneet Baabelin torniin.

Nähneet miten Raamatun kamera kohdistuu määrätietoisesti yhteen kansanosaan, yhteen sukuun ja sitten yhteen perheeseen ja lopulta yhteen ihmiseen, jonka tarinaa lähdetään seuraamaan.

Abraham ei ole joku sivukylän asukas, vaan Jumala kutsuu hänet tuon ajan korkeimman sivilisaation sydämestä, sumerilaisten Kaldean Urista, joka on 1920-luvun kaivausten jälkeen tullut uudelleen näkyviin hämmästyttäen taiteensa kauneudella ja sopusuhtaisuudella, joka kilpailee upeudessa Egyptin Vanhan valtakunnan hienoimpien taideteosten kanssa.

Puhuimme lähtemisestä, miettien vähän mitä tämä typos, esikuva, merkitsee kristitylle tänään.

Tällä palstalla kirjoitan Aabrahamista Kanaanin maassa.(ref)

 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 20:12
Matkasta hedelmällisen puolikuun alueella Kaldean Urista Harraniin kiertää pohjoisen kautta kuolettavat syyrialais-arabialaiset autiomaat.

Matka menee ensin Eufratin ja Tigriin suuntaa kohti nykyistä pohjois-Irakia ja Syyriaa, kääntyy sieltä sitten vanhalle Kuningasten tielle joka yhdistää Aasian ja Afrikan mantereet.

Koko matkasta ei kerrota mitään. Abraham lähtee ja filmin leikkaaja avaa seuraavan kohtauksen jo lähes kahden tuhannen kilometrien maamatkan päässä Kaldean Urista.

Minä ihailen 1 Ms kirjallista tyyliä. Asiat sanotaan niinkuin ne on, lyhyesti ja silti valtavan paljon asiaa lauseisiin ahtaen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 20:14
1 Ms 12:4-5

"Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan. Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen.

Abram otti mukaan vaimonsa Sarain ja veljenpoikansa Lootin sekä perheiden koko omaisuuden, myös Harranissa hankitut orjat. Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne."

Koko reissu neljällä lauseella!

Miten sanot tuon nyt ytimekkäämmin:
"Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne."
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 20:22
Mikä Kanaanin maa?

Sana "Kanaan" voi tulla sanasta (kan) "matala" kuten (aram) korkea, viitaten matalaan rannikkoon. Ongelma on että se ei ole niin matala paitsi nykyisen Israelin rannikkotasanko...

todennäköisempi on minusta hurrien (ei tosin ruotsalaisten..) knaa josta akkadin kinahhu. Tämä tarkoittaa purppurasimpukkaa, (Murex brandaris ja Murex trunculus), josta näillä rannoilla on tehty muinoin arvokasta sinertävän punaista purppuraväriä. Se oli nimeltäänkin Tyyron purppuraa.

Suuret simpukkakasat kertovat siellä täällä tästä teollisuudesta. Yhdestä simpukasta saatiin vain pieni pisara hyvin voimakasta väriainetta.

Purppura oli kallista ja roomalaisaikana oli sillä värjätyn viitan pitäminen ankarasti kielletty muilta kuin jalosukuisilta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 20:25
Kansojen taulu 1 Ms 10 johtaa kanaanilaiset Nooan pojasta Haamista

6 Haamin pojat olivat Kus, Misraim, Put ja Kanaan.
7 Kusin pojat olivat Seba, Havila, Sabta, Raema ja Sabteka. Raeman pojat olivat Saba ja Dedan.
8 Kusille syntyi myös Nimrod, josta tuli ensimmäinen mahtava hallitsija maan päällä.
9 Hän oli suuri metsästäjä Jumalan armosta. Siksi onkin tapana sanoa: "On kuin Nimrod, suuri metsästäjä Jumalan armosta."
10 Hän hallitsi aluksi Babylonia, Erekiä, Akkadia ja Kalnea Sinearin maassa.
11 Sieltä hän siirtyi Assyriaan ja rakensi Niniven, Rehobot-Irin, Kalahin
12 ja Resenin suuren kaupungin Niniven ja Kalahin välille.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 20:25
13 Misraimin jälkeläisiä ovat ludilaiset, anamilaiset, lehabilaiset, naftuhilaiset,
14 patrosilaiset, kasluhilaiset, joista filistealaiset ovat lähtöisin, sekä kaftorilaiset.

15 Kanaanille syntyivät Sidon, hänen esikoisensa, sekä Het.
16 Hänen jälkeläisiään ovat myös jebusilaiset, amorilaiset, girgasilaiset, 17 hivviläiset, arkilaiset ja siniläiset, 18 arva- dilaiset, semeriläiset ja hamatilaiset.

Kanaanilaisten heimot hajaantuivat sittemmin, 19 ja kanaanilaisten alue ulottui Sidonista Gerarin suuntaan Gazaan saakka sekä Sodoman ja Gomorran, Adman ja Seboimin suuntaan Lesaan saakka.

20 Nämä olivat Haamin jälkeläisiä lueteltuina heimoittain ja kielittäin, kukin maansa ja kansansa mukaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 20:34
Kanaanin maa on siis Välimeren rannikkoaluetta pohjoisessa nykyisen Syyrian aluetta, keskellä Libanon ja etelässä Israel ja Jordania.

Vaikka kansojen taulu puhuu Haamin jälkeläisistä, nykyajan kielitiede pitää kanaanilaisia heimoja etupäässä seemiläisinä, haamilaiset kielet ovat itä Afrikassa.

Abram ei suinkaan kohdannut tyhjää maata, jos hän tuossa 2000 eKr paikkeilla on elänyt (myöhempiä aikoja on esitetty).

Tuhatvuotinen kaupunkikulttuuri vallitsi Kanaanin maassa etenkin rannikolla. Asutushistoria on aika monimutkainen (välissä pitkiäkin autioita aikoja)

Abrahamin yhteydessä mainitut paikkakunnat eivät juuri ole alhaalla tasangoilla vaan Pyhän maan keskusvuoristossa, Sikem, Moren tammi, Betel, Ai ja sen eteläpuolella Beer Sheva.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 20:37
SINUHE EGYPTILÄINEN

Raamatun kertomus Abrahamin vaelluksesta on aika niukkaa ja keskittyy muuhun kuin maisemakuvaukseen. Emme niistä juuri saa kuvaa millaiseen maahan Herra Abrahamin oli johdattanut.

No, kuten Uuden testamentin ajalle Herra on järjestänyt Josefuksen kertomaan asioista laajemmin Herodeksen maailmassa, myös Abrahamin ajoista Hän on antanut meille aivan ihanan kuvauksen kertomuksessa, joka tunnetaan nimellä Sinuhe Egyptiläinen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 21:32
Mika Waltarin suurteos Sinue Egyptiläinen (1945) lienee tunnetuin suomalainen kirja maailmalla. Se on käännetty yli 40 kielelle, siitä on tehty Hollywoodissa elokuva.

Sinuhe on ollut vuosikaudet USAn kirjamarkkinoiden myydyin vieraskielinen teos, kunnes Umberto Eco "Ruusun nimi" on sen nyt ohittanut.

Waltari käyttää taiteilijan vapautta. Hän otti historiallisen Sinuhen XII dynastian maailmasta 1900 luvulta eKr ja siirsi hänet XVIII dynastian loisteliaaseen Uuden valtakunnan Luxoriin.

Kirjan kirjoittaminen oli Waltarille kuin näky, ja hän kirjoitti kirjoittamisen ajasta päiväkirjan omaisen "Neljä päivänlaskua", kuvaten kuinka täydellisesti tuo teos otti kehittyessään hänet valtoihinsa, sen henkilöt alkoivat hänelle elää.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 21:38
Oikea Sinuhe tunnetaan hyvin vanhoista egyptiläisistä papyruksista. Teos on ehkä faaraoiden Egyptin kirjallisuuden hienoin saavutus.

Kertomus sijoittuu aikaan heit XII dynastian perustajan, faarao Amenemhat I (hallitsi 1991-1962 eKr) kuoleman jälkeen.

Vanhin Sinuhen kertomuksen käsikirjoitus on jo Amenehmat III ajalta 1800 eKr, joten teksti on harvinaisen alkuperäinen ja aito oman aikansa kuvastaja.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 12.07.2007 21:45
Sinuhe on armeijan kanssa Libyassa kun hän saa kuulla, että hankkeilla on murhayritys faaraon poikaa, Senusret I (1971-1926 eKr) vastaan.

Sinuhe ei kerro faaraolle hankkeesta, vaan pelästyy ja lähtee pakoon Kanaanin maahan. Siellä hän asettuu asumaan, ottaa vaimon ja alkaa vaurastua. Lopulta Sinuhesta tulee hänet suojiinsa ottaneen heimon päällikkö.

Senusret I säilyy murhayrityksestä hengissä ja antaa Sinuhelle anteeksi. Tämä rakastaa kotimaataan, jättää kaiken ja palaa Egyptiin, jotta saisi sieltä hautapaikan.

Sinuhen kertomuksen kuvaus Kanaanin maasta on erinomainen ja ainutlaatuin tuon seudun taustan maalaus, kun luemme Abrahamin elämänvaiheita.

Faarao Senusret I (Sesostris) rintakuva on Berliin AltesMuseum ja siitä on wikipediassa hyvä kuva



Näiden kuvien katsominen on suositeltavaa, ne antavat hyvin todellisen maun Abrahamin ajan historiaan.

käytän Sinuhen kertomuksen kuvailussani apuna suoraan alkutekstistä otettua korkeatasoista käännöstä (ref)

Perusteellisen sivun laatija J.J. Hirst on yhteistyössä University of California ja London University College egyptologien kanssa.
Hirst on itse ollut kehittämässä hieraattisten hieroglyfien digitalisointia.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 06:48
Sinuhen tärkeimmät papyrukset ovat nykyään Berliinissä, jossa myös Senusret I patsas on.

Ne on kirjoitettu "nopealla" hieroglyfillä eli hieraattisin kirjaimin, joissa alkuperäisen hieroglyin monet koukerot on oikaistu.

Pap. Berlin 10499 sisältää 203 riviä ja ajoitetaan yleisluonteisesti Keskivaltakunnan aikaan.

Pap. Berlin 3022 on Sinuhen omalta ajalta XII dynastian ja sisältää 311 riviä. Siitä puuttuu kertomuksen alku.

Hirst on digitoinut tekstistä 17 ensimmäistä riviä. Hieraattinen egypti muistuttaa meikäläisen maallikon silmissä jollain tapaa kiinaa, koreaa tai japania

kirjoitus koostuu äänne, tavu ja sanamerkeistä ja lukemattomista merkkiä selventävistä symboleista.

usein erittäin vaikeaa luettavaa alan ammattilaisellekin.
(ref)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 06:54
Mahtaako Suomessa olla yhtään egyptologia Rostislav Holthoerin (29.7.1937 - 28.4.1997) jälkeen.

Hän on suomalaisen egyptologian isä, Suomen Egyptologisen seuran perustaja.

muistan Holthoerin tavattoman inspiroivana ja hauskana hieroglyfien opettajana.

Opiskelin itse keski-Egyptiä heprealaisessa yliopistossa mutta aika pian kävi ilmi, että jos alalla haluaa tuloksia, siihen pitää omistautua aivan kokonaan.

Tuskin mikään muinaistutkimuksen haara tuo ihmisen niin suoraan kosketukseen arkaisen ihmisen kanssa kuin alkutekstien kanssa puuhaileva egyptologia.

Kokemus on lumoava. Onhan tuo yksi ihmiskunnan historian lahjakkaimmista kansoista, jonka pyramidit ja muut saavutukset kiehtovat yhä oman aikamme ihmistä.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 06:58
Kertaan vielä miksi siis Sinuhe Abrahamin palstalla?

Sinuhe on hyvässä asemassa suurenmoisessa Egyptissä elävä jo aikuisen kypsään ikään tullut ihminen, joka lähtee isänsä kodista ja maasta Kanaanin maahan.

Abram saapui pohjoisesta, Sinuhe tuli etelästä.

Hän kuvailee tarkoin ja aivan autenttisin historiallisesti tarkoin lausein elämää Kanaanin maassa 1900 luvulla eKr. joka saattaa olla historiallisen Abrahamin elinaikaa.

Egyptin ja Kanaanin suhteet olivat hyvin läheiset. Sama luku, 1 Ms 12, joka kertoo Abramin lähdöstä Mesopotamiasta sisältää myös jakson, jossa Abram ja Sarai menevät Egyptiin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 07:02
Kaikki toki muistamme kertomuksen Josefista, jossa Egyptin ja Kanaanin maan suhteet puhkeavat todella kauniiseen kukkaan.

Muistamme dramaattisen lähdön Egyptistä Mooseksen aikana, kun aurinkojumalan poika faarao käy avoimeen taisteluun Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaa vastaan.

Majesteettinen kaksintaistelu.

Abrahamin aika on näiden hienojen ja syvällisten ja maailmanhistoriaan vaikuttaneiden "Egyptin suhteiden" avaus, aika lailla Raamatun alkulehdillä.

Poskettomana faaraoiden Egyptin ihailijana olen itse suorastaan ylpeä Raamatustamme, joka Baabelin tornin jälkeen hipaisee Gizan pyramidien maata.

Egyptin kirjallisuuden hienoin tuote "antaa taustaa Abraham kertomukselle"

On se Raamattu melkoinen kirja, ei ole toista moista.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 07:59
Näet Sinuhen kertomusta alkutekstinä
netissä.

Berliinin teksti on transliteroitu hieraattisesta muodosta digitaalisiin hieroglyfeihin ja on paljon helpompaa lukea, kuten huomaat.

rivit voivat Egyptin monumenteissa olla eri tavoin asetettuina pysty kolumneissa tai horisontaalisesti.

hieroglyfejä luetaan aina "kasvoja vasten" eli aloitetaan siltä suunnalta, mihin ihmiset ja eläimet katsovat.

ryhmissä olevat hieroglyfit kuuluvat samaan sanaan ja merkit voivat olla kieliopillisia sanan muotoja.

olennaista on muistaa, että kuten hepreassa myöskään hieroglyfeissä vokaaleja ei kirjoitettu, ainoastaan puolikonsonant ij uw ja kurkussa rahiseva tai rahisematon alkuhenkäys a.

kirjoitus on hyvin kaunista, hienoimmissa teksteissä jokainen kirjain on pieni taideteos.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 08:05
Koska vokaaleja ei kirjoitettu ja hieroglyfien lukutaito unohtui roomalaisaikana 2000 vuotta sitten, kukaan ei tiedä tänään miltä kieli on tarkalleen kuulostanut.

Egyptologit ovat sopineet, että lukemisen helpottamiseksi käytetään e kirjianta.

Mooses on egyptiä ja tarkoittaa synnyttää,

Faaraon nimi "Ra jumala synnyttää" kirjoitetaan rmss ja luetaan joko Ramoses tai Ramses

Berliinin museon kuuluisa kaunotar, faarao Amenofis IV (Akhenaten, Ekhnaton) puoliso oli nimeltään nfrtt joka luetaan Nefertiti

Laitan tähän Sinuhe kertomuksen alun egyptin kielellä, Keskivaltakunnan alkuajan muodossa, jota on ehkä puhuttu Aabrahmin aikaan.

Laita sinne e kirjainta sekaan lukemisen auttamiseksi!
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 08:07
Berliinin museon papyruskokoelman kotisivu 

Sinuhe Berliinin p10499 rivit 1-11:

iry pat HAty-a sAb aD-mr ity m styw
rx nswt mAa mry.f Smsw sA-nhAt
Dd.f

ink Smsw Sms nb.f bAk n ipt nswt
irt pat wrt Hswt Hmt nswt snwsrt m Xnm-swt
sAt nswt imn-m-HAt m
qA-nfrw nfrw nbt imAx

rnpt-sp 30 Abd 3 Axt sw 7
ar nTr r Axt.f nswt-bity sHtp-ib-ra
sHr.f r pt Xnm m itn Haw-nTr Abx m ir-sw
iw Xnw m sgr ibw m gmw
rwt wrty xtmw
Snyt m tp-Hr-mAsty pat m imw
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 08:19
on kuin jonkun ulkoavaruudesta tulleen puhetta...

mutta niin vain ranskalainen Jean-François Champollion (1790–1832) meni ja ratkaisi arvoituksen Rosettan kiven avaimella, jossa oli sama teksti sekä hieroglyfeillä, demoottisin (vielä nopeampi hieraattinen) merkein sekä kreikaksi.

Esimerkiksi nämä nimet olivat myös kreikaksi ja antoivat siksi aakkosten alun hyvin monimutkaisessa kirjoituksessa.

Onhan jaksossa aika paljon jo tuttuja aakkosia, mutta tehtävä ei suinkaan päättynyt siihen.
Egypti ei ole aakkos- vaan tavu- ja sana- kirjoitusta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 08:21
Yhdeksäntenä vuonna, kun Aetus, Aetuksen poika, oili Alexanterin pappina, jumalten pelastaja ja jumalten veli ja jumalten hyväntekijä ja siunaava jumala ja vanhempia rakastava jumala ja "esiin tuleva" ja armollinen; Pyrrha, Filiniuksen tytär, Bernice Euergetiksen athlophorus; Areia, Diogeneen tytär, Arsinoë Filadelfuksen canephorus; Irene, Ptolemaioksen tytär, Arsinoë Filopatorin papitar; Xanikus kuukauden neljäntenä, tai egyptiläisten mukaan Mekheir kuun kahdeksantenatoista...
MikkoL:
Englantilaiset kaappasivat kiven Napoleonin laivasta ja veivät sen Lontooseen. Rosettan kivestä on hieno kuva
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 08:31
Mitä tuo edellä oleva Sinuhen alku sitten tarkoittaa suomeksi?

jotain tällaista kovin vapaasti vääntäen University College of London englannista:

"Aatelinen ja ylhäinen, kuvernööri ja kanavien kaivaja, hallitsija syyrialaisten joukossa,
henkilö, jolla on kunnia tuntea Kuningas henkilökohtaisesti, hänen suosikkinsa, Sanehat, sanoo:

Olen Seuraaja, joka seuraa herraansa, palvelija Kuninkaan perheen asunnossa, palvellen ylhäisnaista, nauttien hänen ylenpalttisesta suosiostaan, Kuninkaan vaimo Senusret Khenemsut, Kuninkaan tytär Amenemhat Qaneferu, Neferu, kunnioitettava rouva.

Jumala laskeutui horisontin taakse, ylä ja ala Egyptin kuningas Sehetepibra, hän lähti ylös taivaalle ja liittyi auringon kehrään, hänen jumalaiset jäsenensä sulautuen luojaansa.

Palatsi oli hiljainen, sen asukkaat surun vallassa, Kaksoisportti sinetöity kiinni, hovi päät polviin painuneina, ylhäiset murheen valtaamina."
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 08:36
näet tästä pienestä katkelmasta miten täynnä Egyptin elämän yksityiskohtia se on ja miten hämmästyttävän eloisa ja tarkka kuvaus se on ihmisistä, jotka ovat eläneet noin neljätuhatta vuotta sitten.

Tekstin ymmärtäminen vaatii tutustumista Egyptin historiaan, luontoon ja elämään, koska kirjoittaja olettaa lukijan ilman muuta tietävän mikä on Kaksoisportti tai auringon kehrä.

Sanuhet on siis yleiskielessä Sinuhe ja hän kertoo pakomatkansa alusta, kun jumalan palvottu faarao Amenemhat I kuolee 1962 eKr.

Muutamin sanoin Sinuhe luo tunnelmaa hovissa ja kertoo meille, että jumaloitu faarao on nyt liittynyt Egyptin taivasta hallitsevan auringonjumala Ran matkaan päivin ja öin taivaalla.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 08:39
Suomessa joku omanarvon tuntoinen kirjoittaja tuskin laittaisi titteliinsä "ojankaivaja"

ammatti on tosin hyvin tärkeä soiden ja sadevesien Suomessa, mutta sitä ei silti pidetä kuninkaallisena.

Sinuhe sanoo olevansa kuvernööri ja kanavan kaivaja.

Niilin elämää antavan veden (suuressa osassa Egyptiä ei sada koskaan vettä taivaalta) ohjaaminen kanavien avulla pelloille oli tärkeä tehtävä. Kanavaverkon luominen, ylläpito ja hallinto kuului lopulta faaraon korkea-arvoisille palvelijoille ja ministereille.

Sinuhe kertoo palvelleensa faaraon vaimoja ja tyttäriä arvokkaassa luottamustehtävässä hovin haaremissa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 08:42
Kuolleen faaraon nimi on Berliinin papyruksessa Sehetepibra

Näet tuossa miten egyptologit tekevät keinotekoista kieltä saadakseen edes jotenkin luettavaksi nimeh sHtp-ib-ra

Faaraot tunnetaan monilla eri nimillä, virallinen Egyptin historiassa käytetty nimi on siis Amenemhat I.

(järjestysnumero auttaa kuten Euroopan kuninkaallisten kohdalla erottamaan saman nimiset faaraot toisistaan)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 08:46
Amenemhat I pyramidi Keskivaltakunnan alusta Listhissä on pahoin tuhoutunut, siitä on vain hiekkakasa jäljellä. Näet sen jäännöksistä kuvan



Tämä pyramidi hauta on historiallisen Sinuhe egyptiläisen kertomuksen alkupiste.

Edesmenneen jumalkuninkaan seuraajaa uhkaa murhayritys. Eivät egyptiläiset pelänneet näitä maanpäällisiä jumaliaan, faaraoita ja heidän lapsiaan, surmata, jos tarvis oli...

Sinuhe pelästyy suunnitelmasta kuullessaan ja lähtee pakomatkalle Kanaanin maahan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 13.07.2007 20:34
väliin vain pieni vinkki.

Egyptin historia on niin tavattoman pitkä, että sen runkoon on helppo ripustaa sekä Raamatun historia että Lähi-idän muinaisuus.

Kun sen sisäistää, siihen voi oikeastaan mukaavasti suhteuttaa koko maailmanhistorian Intiat, Kiinat ja Sumatrat mukaan lukien.

Kaava on yksinkertainen, jos pyöristämme vuosia. Ihmiskunnan sivilisaation historian vaiheiden karkeaan ajoitukseen ei oikeastaan tarkempia vuosilukuja Egyptistä edes tarvita...

esi-dynastinen 3400-3100

Vanha valtakunta 3000-2100
Keski valtakunta 2000-1550
Uusi valtakunta 1550-1000

Myöhäiskausi 1000-330 eKr

Hellenismi 330-70 eKr
Rooma 70 eKr . 320 jKr
Bysantti 320 -640 jKr

Arabit 640-1540

Ottomanit 1540 - 1917
moderni Egypti 1920-
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 08:33
rakkaan Suomemme historia aika lailla mahtuu noihin Egyptin myöhäisimmän historian kahteen vaiheeseen...

toki meillä on vanhempaakin menoa, onhan arkeologiassa jo luovuttu ajatuksesta että jostain Volgan mutkasta olisimme tulleet.

nykyään ajatellaan, että suomen sukuisia heimoja on aina pyörinyt tässä Aasian ja Euroopan pohjoisessa rajamaassa.

Suomen salojen tiuhempi asutus kuitenkin alkoi vasta Kustaa Vaasan jälkeen, kun hän halusi itärajaa vahvistaa.

Siis samoihin aikoihin kun Luther oli huolissaan sulttaani Suleiman Loistavan mahtavasta armeijasta Unkarissa ja Itävallassa, samoihin aikoihin kun Egypti tuli ottomaanien valtaan.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 08:37
Sinuhen silmin näemme, mitä Abram on nähnyt saapuessaan perheensä ja veljenpoikansa Lootin, Harranin pojan kanssa Kanaanin maahan.

Sinuhe kertoo, kuinka hän faaraon kuoleman säikäyttämänä luikkii pakoon tiellä kulkijoita varoen tienvarren puskiin piiloutuen ja rajavartioita väistellen, liikkuen lähinnä yöllä ettei jäisi kiinni.

Meille jo tutulla Egyptin kielellä:

xpr.n tr n msyt sAH.n.i r dmi ngA
DA.n.i m wsxt nn HMw.s m swt n imnty
sn.n.i Hr iAbtyw ikw m Hryt nbt Dw-dSr
rdit.i wAt n rdwy.i m xd
dmi.n.i inbw-HqA iry r xsf styw r ptpt nmiw-Sa
Ssp.n.i ksw.i m bAt
m snd mAA wrSy tp inb imy hrw.f
ir.i Smt tr n xAwy
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 08:45
oli jo ilta, kun saavuin Häränsarven laiturille. Ylitin veden peräsimettömällä tavara-lautalla lännestä tulevan tuulenvireen avulla.

Ohitin ylämäessä idän puolelta kaivoksen Punaisen Autiomaan Jumalattaren nousussa.

Pakotin jalkani kulkemaan pohjoiseen.

Saavuin Hallitsijan muurille, joka on tehty suojaksi syyrialaisia ja autiomaan painmentolaisia vastaan.

Piilouduin pensaaseen peläten muurilla olevaa vartijaa ja jatkoin yöllä matkaani.
MikkoL: en riitele viisaampieni, kanssa mutta käännös "syyrialaiset" (styw) on minusta anakronistinen. ehkä "aasialainen" ei veisi ajatuksia nykyisen Syyrian rajoihin.

Se tarkoittanee yleensä Egyptistä pohjoiseen asuvia ihmisiä, jotka eivät ole nomadeja (nmiw)

dmi.n.i inbw-HqA iry r xsf styw r ptpt nmiw-Sa
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 08:54
Matka jatkuu sitten edelleen

Berlin 3022 rivit 20-24:

HD.n tA pH.n.i ptn
xn.kwi r tA n km-wr
xr.n ibt As.n.f wi
ntb.kwi xx.i xm
Dd.n.i dpt mwt nn
Tst.i ib.i Haw.i

Aamunkoitteessa saavuin Peteniin ja Suuren Mustan Veden maahan.
Tämä kävi yli voimieni ja
olin nääntyä janoon,
huohotin, kurkkuni oli rahisevan kuiva
sanoin itselleni, että tämä on sydämeni ja ruumiini saavuttavan kuoleman maku.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 08:57
rivit 24-28
sDm.n.i xrw nmi n mnmnt
gmH.n.i styw
siA.n wi mtn im pA wnn Hr kmt
aHa.n rdi.n.f n.i mw ps n.i irtt
Sm.n.i Hna.f n wHyt.f nfr irt.n.sn

silloin kuulin karjan ääntä
ja näin syyrialaisen
yksi heidän Egyptissä olleista tiedustelijoistaan vakoili minua
Hän antoi minulle vettä ja minulle keitettiin maitoa
Meni hänen kanssaan hänen kansansa luokse
mitä he tekivät oli hyvä
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:02
Toivon että nämä lyhyet katkelmat ja Egyptin kieli Berliinissä olevasta papyruksesta antavat historiallisen kivijalan tunteen.

Sinuhe kertomus pakomatkastaan on havainnollinen ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tuo kieli ja teksti, jota vähän tuon esiin, on kirjoitettu 1900-luvulla eKr. eli noin neljätuhatta vuotta sitten.

On niin kiva havaita, kuinka voimme tunnistaa sieltä oikean ihmisen, samanlaisen kuin me.

Hän pelkää polliisia, valtiollinen murha tekee hänestä emigrantin, hän suunnistaa ilmansuuntien mukaan (pohjoinen, itä, länsituuli), mainitsee maamerkkejä, kertoo suuren muurin tarkoituksesta, on janoinen ja saa keitettyä maitoa.

Etäisyys Abrahamin ajan ihmisten ja meidän välillämme ei sittenkään ole niin suuri kuin ehkä kuvittelemme. Samaa, tuttua porukkaa, vaikka kieli vähän outo...
Kirjoitus poistettu / MikkoL
:

Kirjoitus poistettu / MikkoL
:

 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:09
Kansainvälisesti ylivoimaisesti kuuluisin suomalaisen kirjailijan kirjoittama kirja, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, saa voimansa juuri tästä kosketuksesta ihmiseen.

Waltarin teoksessa muinaiset egyptiläiset ovat todellsiia ihmisiä hyveineen ja paheineen, iloineen ja suruineen, kohtaloineen ja mietteineen.

Yksikään toinen tuntemani faaraoiden Egyptiä kuvaava teos ei tuo tuota loisteliasta sivilisaatiota yhtä voimakkaasti tähän päivään kokevan ja tuntevan ihmisen kautta

Waltarin Sinuhessa faaraoiden Egypti herää eloon lumoavalla tavalla.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:14
Mika Waltari teki matkan Egyptiin sielunsa silmin. "Neljä päivänlaskua" hipoo paikoitellen taiteilijan hulluutta, hän meinasi hukkua kahlatessaan järven rannalla huojuvia kaisloja jututtamaan.

Kun myöhemmin häntä pyydettiin lähtemään Egyptiin, Waltari kieltäytyi ja sanoi "olen jo käynyt siellä".

Ymmärrän häntä hyvin. Nykypäivän väkirikas Egypti, pikku Intia, peittää aika lailla tuon Waltarin ilmestyksen ajan maailman alleen.

Ei kuitenkaan täysin, Sakkara, Memfis, Edfu, Luxor... suosittelen lomamatkaa Egyptiin, mutta mieluummin talvella ja ehdottomasti ylä-Egypti mukaan reittiin jos vain mahdollista.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:27
Sinuhen matka jatkuu vieraanvaraisen kansan parissa

Berlin 3022, 28-31:

rdi.n wi xAst n xAst
fx.n.i r kpny Hs.n.i r qdmi
ir.n.i rnpt wa gs im in wi amw-nnSi
HqA pw n rtnw Hrt

Kukkulamaa vaihtui kukkulamaaksi
päädyin Byblokseen ja jatkoin Qedemiin
Olin ollut siellä vuoden ja puoli kun Amunenshi kohtasi minut
Retenun hallitsija.
MikkoL: Oxford kääntää HqA pw n rtnw Hrt
"Ruler of Syrian hinterlands"

minusta on parempi pitää tässä egyptiläisten käyttänä alueen nimi Retenu. Sanan tulkitseminen "Syyrian takamaiksi" ei ole minusta onnistunut ratkaisu.

Huomaa myös kuinka egyptologit lukevat konsonantit amw-nnSi lisäämällä keinotekoisesti e vokaalin "Amun-en-shi"
Kukaan ei tiedä, miten nimi on oikeasti lausuttu
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:34
Seuraavaksi alkaa aivan sivistynyt keskustelu, jossa ymmärretään kansainvälistä politiikkaa, halutaan palkata Egyptin suurvallan kieltä ymmärtävä tulkki ja kysytään kohteliaasti, miten korkea-arvoinen hallintomies on päätynyt yksin tänne kauas.

Tämä antaa meille Abrahamin ajalta hyvän korjauksen, kun helposti mielessämme ovat alkeelliset lammaspaimenet jossain muinaisuudessa.

Kanaanin maassa ollaan sivistyneitä, maailmanpolitiikasta perillä ja luetaan sen ajan sanomalehtiä...
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:39
Berlin 3022, 31-36)
Dd.f n.i
nfr tw Hna.i sDm.k r n kmt
Dd.n.f nn rx.n.f qd.i sDm.n.f SsA.i
mtr.n wi rmT kmt ntyw im Hna.f aHa.n
Dd.n.f n.i
pH.n.k nn Hr-sy iSst
in iw wn xprt m Xnw

Hän sanoi minulle
"Voisit hyvin luonani, sillä osaat Egyptin kieltä"
Hän sanoi tämän minulle koska tunsi luonteeni ja oli kuullut maineestani
Siellä olevat egyptiläiset olivat kertoneet hänelle minusta
sitten hän sanoi
"kuinka on, että olet saapunut tänne, onko jotain tapahtunut Palatsissa"
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:43
Retenun hallitsijan kysymys on vaarallinen. On vain yksi palatsi, josta voi olla kyse, jumalallisen faaraon komeat asuinsijat.

onko Sinuhe poliittinen juonittelija, mukana jossain hämärissä ja nyt maanpaossa? mistä on kysymys.

Sinuhe vastaa rehellisesti, että faarao on kuollut ja että hän oli perin juurin säikähtänyt saatuaan siitä viestin.

Amunenshi kysyi "Eikö siellä sitten ole nyt jumalaa valtaistuimella"

Tähän Sinuhe vastaa, että on ja antaa oikein komean puheen faaron pojan Senusret I loistavuudesta, maineesta ja kyvykkyydestä!
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:46
Tutkija aika lailla miettivät, onko Sinuhe todellisen pakolaisen kertomus vai onko se vain mielikuvitukseen perustuva egyptiläinen tarina.

Minusta kertomuksessa on piirteitä, jotka tekevät siitä hyvin uskottavan ja siitä puuttuu monia piirteitä, joita odottaisi keksityssä tarinassa.

Tämä poliittisesti korrekti vastaus Retenun hallitsijalle on niin jotenkin naivin vilpittömästi läpinäkyvä, että se vaikuttaa viestiltä faaraolle, joka ehkä Sinuhen kertomuksen saa käsiinsä ja lukee.

Mielistelyä, juuri niinkuin henkensä kaupalla maasta paennut pakolainen kotimaansa hallitsijaan suhtautuisi.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:48
Laitan vaarallisen keskustelun tähän koska se on tekstin historiallisuuden kannalta minusta niin kuvaava ja tärkeä:

Berliini p3022 43-51
aHa.n Dd.n.f n.i
wnn irf tA pf mi-m m xmt.f nTr pf mnx
wnnw snd.f xt xAswt mi sxmt rnpt idw
Dd.kA.i r.i n.f wSb.i n.f
nHmn sA.f aq r aH
iT.n.f iwat nt it.f
nTr pw nn snw.f nn ky xpr r Xr-HAt.f
nb sAt pw iqr sxrw mnx wDwt
prt hAt xft wD.f
ntf dAir xAswt iw it.f m Xnw aH.f
smi.f n.f SAt.f xpr
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 09:58
sitten hän sanoi minulle
"miten maa voi nyt ilman hallitsevaa jumlaa
jonka pelko tunkeutui Sekhmetin kaltaisiin kukkulamaihin ruton vuonna?"

Silloin vastasin hänelle sanoen
"Katso, hänen poikansa on astumassa palatsiin
ja on ottanut isänsä perinnön
Hän on jumala jolla ei ole vertaista, jonka yläpuolella ei ole ketään
hän on kaukonäköisyyden mestari, loistava suunnittelija, taitava käskijä
tulijat ja menijät noudattavat hänen asetuksiaan
juuri hän kukisti kukkulamaat kun hänen isänsä vielä oli Palatsissa
kertoen isälleen kaiken mitä tapahtui...
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:01
huomaat miten hän korostaa murha-huhuja vastaan faaraon pojan uskollisuutta isälleen

jos nämä rivit 45-51 olisivat kaikki niin ei se vielä antaisi ajatusta, että Sinuhe on hermostunut, ei niinkään Retenun hallitsijan vaan juuri tuon faaraon pojan takia.

Mutta sama taitava poliittinen suitsutus ja mielistely jatkuu aina riville 74 asti.

Työläästi kirjoitetussa papyruksessa noin pitkä jakso vastaa lukua paria nykyajan kirjassa...

Jos Senusret I ei ole alamaiseensa tuon jakson jälkeen tyytyväinen, niin ei sitten (tiedämme tarinan lopusta että oli).
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:21
Jätetään Sinuhen turvallisuuspoliittinen breshneviläinen teksti ja edetään hänen uuden työnsä kuvaukseen

Berlin 3022, rivit 75-81
Dd.n.f xft.i
xr Hm kmt nfrt nts rxt rwd.f
mk tw aA wnn.k Hna.i nfr irt.i n.k
rdi.n.f wi m HAt Xrdw.f
mni.n.f wi m sAt.f wrt
rdi.n.f stp.i n.i
m xAst.f m stpw n wnt Hna.f Hr tAS n kt xAst

Hän sanoi minulle
kun näin on, kaunis Egypti on tosiaan lujalla perustalla.
Mutta sinä olet täällä luonani, teen sinulle hyvää
Hän asetti minut lastensa kasvattajaksi
antoi minulle vanhimman tyttärensä puolisoksi
ja sain itse valita hänen kukkula-maastaan
parhaita alueita seuraavan kukkula-maan rajoihin asti
MikkoL:
huomaa tuo jatkuva kukkuloiden mainitseminen (Ast). Ne olivat Niilin laaksossa ja Deltan silmänkantamiin jatkuvilla tasangoille elävälle outo ilmestys, lainehtiva maa, jollaisia Libanon ja Pyhä maa tosiaan ovat.

Pohjanmaan lakeuksilla syntyneen ja kasvaneen ei ole helppo sopeutua Savon vuorimaisemiin.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:26
Berlin 3022, rivit 81-85

tA pw nfr iAA rn.f
iw dAbw im Hna iArrt
wr n.f irp r mw
aA bit.f aSA bAq.f
dqr nb Hr xtw.f
iw it im Hna bdt
nn Drw mnmnt nbt

Se oli kaunis maa, jonka nimi oli Iaa
siellä oli viikunoita ja viinirypäleitä
Viiniä siellä oli enemmän kuin vettä
siellä oli paljon hunajaa ja mittaamattomasti kasviöljyä
sen puissa kasvoi kaikenlaisia hedelmiä
siellä oli ohraa ja vehnää
ja määrättömästi kaikenlaista karjaa
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:28
tA pw nfr iAA rn.f

tA se oli
pw maa
nfr kaunis (vrt Nefertiti kuningatar)
iAA Iaa
rn.f sen nimi
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:30
Abraham lähti maahan, jonka Jumala osoitti.

Saamme kuulla sivistyneen egyptiläisen todistuksen, että ei Jumala häntä johonkin pimeään korpeen syössyt.

Terveeseen maalaismaisemaan, jossa oli kukkuloita, viljapeltoja, hedelmäpuita, hunajaa ja herkullisia viikunoita Mesopotamian jatkuvan taatelidieetin vaihteluksi.

Eikä elämä mitään nipistelyä ollut Jumalan ystävälle.

Vertaa Sinuhen autenttista kuvausta:
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:34
Berlin 3022, rivit 85-92

aA grt dmit r.i m ii n mrt.i
rdi.n.f wi m HqA wHy m stp n xAst.f
ir.n.i aqw m mint irp m Xrt-hrw
iwf psw Apd m Asr Hrw r awt
iw grg.tw n.i iw wAH.tw n.i
Hr r inw n Tsmw.
i iw ir.tw n.i … aSAw irtt m pst nbt

Paljon sain myös rakkautta
Hän teki minusta kukkulamaansa parhaan klaanin hallitsijan
Sain ruokaa, viiniä päivittäin ruukuittain
Lihaa keitettiin, ankkoja paistettiin, ja muuta karjaa
He metsästivät minulle riistaa ansoilla ja toivat saaliinsa eteeni
ja antoivat metsästyskoirilleni ruokaa
he valmistivat kaikenlaisia aterioita, maitoa ja kalaruokia
MikkoL:
ei kalaa (fish) vaan ruokia (dish). Anteeksi moka.

Kalaa kyllä syötiin Kanaanin maassa mutta lähinnä vain rannikolla.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:38
Vesihän tuosta tulee kielelle, kun Sinuhe kertoo teltassa asuvan hovinsa elämästä Kanaanin maassa.

Mieleen tulee myös Vanhan testamentin kuvaus Luvatusta maasta myöhemmin, kun israelilaiset tekevät saman reissun ja lähtevät pakoon faaraota.

Suuri Musta vesi heitäkin pelottaa ja kovin on suu kuiva ja nälkä ahdistaa suuressa autiomaassa.

Heille kerrotaan maasta, jossa on hunajaa ja maitoa. Se on nykyhepreassa tuttu ilmaisu ja Euroviisut voitti Halleluja laulullaankin yhtey "Milk and Honey"

Deuteronomisti kehuu Luvatun maan hedelmäpuita ja viljavuutta Sinuhen tapaan, mutta siitä huolimatta kaipuu Egyptin lihapatoihin oli vahva ja kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan...

eivät olleet lukeneet Sinuhea!
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:45
Eikö olekin kerrassaan ihmeellinen tämä Jumalan Sana!

Pyhä Henki on antanut monenlaista tietoa vahvistaakseen aikamme epäilevän ihmisen luottamusta Raamattuun.

Jos joku ei usko, että mitä kirjoitan on totta, vaan olen sen itse keksinyt, hän voi matkustaa Berliiniin ja pyytää saada siellä kirjaston hiljaisuudessa luettavakseen papyruksen 3022 ja todeta omin silmin, että kyllä se näin on, vaikka tuon mikon egyptin taito onkin varsin huteralla pohjalla...
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:49
Kuten Abrahamille kävi, myös Sinuhe joutuu rikkaiden luonnonantimien ja runsauden keskellä kohtaamaan ihmiselämän kovan arjen todellisuuteen.

Alkavat ihmiset taas tapella.

sekä Sinuhe että Abraham joutuvat Kanaanin maassa paikallisten sotien ja isompienkin kamppailujen keskelle. Se jotenkin näyttää kuuluvan ihmisen kohtaloon.

(Kirjoitan myöhemmin Abrahamin sodasta Kedorlaomeria vastaan 1 Ms 14)
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:54
Berlin 3022, 92-99

ir.n.i rnpwt aSAt
Xrdw.i xpr m nxtw
s nb m dAir wHyt.f
wpwty xd xnt r Xnw Ab.f Hr.i
iw sAb.i rmT nbt iw.i di mw n ib
rdi.n.i tnm Hr wAt nHm.n.i awA
styw wA r Stm r xsf a HqAw xAswt
DAis.n.i Smwt.sn

Vietin siellä monta vuotta
ja lapseni kasvoivat aikuisiksi
jokainen poikani oman heimonsa päällikkönä
ja jokainen Palatsin lähettiläs, olipa tulossa tai menossa, pysähtyi luokseni
Annoin kaikille suojapaikan, janoisille vettä,
ohjasin eksyneen takaisin oikealle tielle, pelastin haavoittuneen,
mutta rajoitin jokaisen sellaisen syyrialaisen liikkumista, joka koetti nostattaa levottomuuksia ja häiritä kukkula-maiden hallitsijoita.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 10:59
Berlin 3022, rivit 99-109

iw HqA pn n rtnw di.f iry.i rnpwt aSAt m Tsw n mSa.f
xAst nbt rwt.n.i r.s
iw ir.n.i hd.i im.s
drt Hr smw Xnmwt.s
Haq.n.i mnmnt.s in.i Xr.s nHm wnmt.s
smA.n.i rmT im.s
m xpS.i m pDt.i m nmtwt.i m sxrw.i iqrw
Ax.n.i m ib.f mr.n.f wi rx.n.f qnn.i
rdi.n.f wi m HAt Xrdw.f
mA.n.f rwd awy.i

tämä Syyrian hallitsija piti minua monien vuosien ajan armeijansa päällikkönä
jokaisen kukkula-maan
tein turvalliseksi ja alistin sen
poistin sen lähteiden luota kasvit juurineen
otin sen karjan ja palvelijat, otin pois heidän ruokansa
surmasin sen asukkaat
oikealla kädelläni, jousellani, liikkeilläni ja erinomaisilla suunnitelmillani
Olin hänelle korvaamaton ja hän rakasti minua sillä hän näki miten urhoollinen olin
asetti minut lastensa esimieheksi
sillä hän näki käsivarteni vahvuuden
MikkoL: jossain määrin raamatullisia Jumalaan liittyviä kielikuvia Sinuhen tekstissä, oikea käteni, käsivarteni, jouseni, viisaat ajatukseni, suunnitelmani
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:04
Tämä yleinen kuvaus on johdantona ratkaisevalle taistelulle, eräänlainen Sinuhen Kedorlaomer, jonka kuvaus antaa hienosti taustaa kertomukselle Abrahamin vaiheista.

Abraham kertomukset ajoitetaan monin eri tavoin, ja niitä on varmaan Jerusalemissa muokattu vielä 600 luvulla eKr.

Mutta ymmärtääkseni ne sisältävät 1 Ms 14 ohella muutakin hyvin vanhaa ainesta, jolle 1900-luvulla eKr kertova Sinuhe antaa eloisaa kommentaaria.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:06
Berlin 3022, rivit 109-113
iwt nxt n rtnw
mTA.n.f wi m afA.i
pry pw nn snw.f
dr.n.f s r Dr.s
Dd.n.f aHA.f Hna.i
xmt.n.f Hwt.f wi
kA.n.f Haq mnmnt.i Xr sH n wHyt.f

Retenusta tuli sotasankari
joka haastoi minut teltassani
Voittamaton sankari
joka oli alistanut koko seudun
Hän sanoi taistelevansa minua vastaan
hän aikoi lyödä minut kuoliaaksi
hän aikoi viedä karjani oman heimonsa neuvostolle
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:10
Mainilan laukaukset!

Huomaa tuo viittaus telttoihin, karjaan ja palvelijoihin, sanoja jotka toistuvat koko ajan myös Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kertomuksissa Vanhassa testamentissa.

Ne ovat autenttista kuvausta olosuhteista maassa, johon Abram lähti Kaldean Urista.

113-127 riveillä Sinuhe kertoo, kuinka hän vakuutti Amunenshin ettei ole mitenkään osallinen tähän vaaralliseen tilanteeseen ja lupaa käydä rohkeasti taisteluun.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:16
Berlin 3022, rivit 127-134
sDr.n.i qAs.n.i pDt.i wd.n.i aHAw.i
an.i sn n bAgsw.i sXkr.n.i xaw.i
HD.n tA rtnw iyt Ddb.n.s wHyt.s
sHw.n.s xAswt nt gs-sy
kA.n.s aHA pn
iwt pw ir.n.f n.i aHa.kwi
di.n.i wi m hAw.f
HAty nb mAX n.i
Hmwt Tayw Hr aai
ib nb mr n.i r Dd
in iw wn ky nxt aHA r.f

Lepäsin, kiristin jouseni, teroitin nuoleni
kostutin tikarini reunan, järjestin aseeni
Aamulla Retenun mies tuli, nostatti väkensä
he asettuivat kukkula-maahan molemmin puolin
tietäen tästä taistelusta
Hän tuli paikkaan jossa seisoin
ja asettui lähelleni
Jokainen sydän paloi minun puolestani
Naiset ja miehet sydän sykkien
jokainen miettien kohdallani
"onko ketään sankaria, joka voi taistella häntä vastaan"
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:18
1 Mooses 14:13-16

13 Muuan pakoon päässyt tuli kertomaan tästä heprealaiselle Abramille, joka tuolloin asui amorilaisen Mamren tammistossa. Mamre oli Eskolin ja Anerin veli, ja he olivat liitossa Abramin kanssa.

14 Kun Abram kuuli, että hänen veljenpoikansa oli joutunut vangiksi, hän aseisti taistelukelpoiset miehensä, jotka olivat syntyneet hänen teltoissaan, kolmesataakahdeksantoista miestä kaikkiaan, lähti kuninkaiden perään ja tavoitti heidät Danissa.

15 Siellä hän jakoi väkensä ryhmiin ja hyökkäsi yöllä vihollisten kimppuun, voitti heidät ja ajoi heitä takaa aina Hobaan, joka on Damaskoksesta pohjoiseen.

16 Hän otti takaisin kaiken saaliin samoin kuin sukulaisensa Lootin, tämän omaisuuden sekä naiset ja muun väen.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:24
Berlin 3022, rivit 134-142
aHa.n ikm.f minb.f Hpt.f ns n nyswt xr
m-xt spr.n.i xaw.f
rdi.n.i swA Hr.i
aHAw.f sp n iwtt
waw Hr Xn m waw
aHa.n ir.n.f Aar.f r.i
xmt.n.f Hwt.f a.i
Xam.n.f wi sti.n.i sw
aHAw.i mn m nHbt.f
sbH.n.f xr.n.f Hr fnd.f
sxr.n.i sw m minb.f
wd.n.i iSnn Hr iAt.f
aAm nb Hr nmi
rdi.n.i Hknw n mntw
mr.f Hb n.f
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:24
Ja sitten hänen kilpensä, hänen tikarinsa, hänen rintavarustuksensa, hänen keihäänsä kaatuivat
kun lähestyin hänen aseitaan
asetin kasvoni ilmeen tuimaksi
ja hänen aseensa olivat voimattomat
kasassa toistensa päällä
Sitten hän hyökkäsi
kuvitellen voivansa lyödä käteeni
mutta kun hän tuli minua päin ammuin hänet
nuoleni upposi hänen kaulaansa
hän huusi tuskasta ja kaatui nenälleen
surmasin hänet hänen omalla tikarillaan
annoin sotahuutoni hänen selkänsä päällä
kaikkien aasialaisten kumartaessa
ylistin Montia
kun hänen palvelijansa surivat häntä
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:29
Berlin 3022, rivit 142-149
HqA pn amw-nnSi rdi.n.f wi r Hpt.f
aHa.n in.n.i xt.f HAq.n.i mnmnt.f
kAt.n.f irt st r.i ir.n.i st r.f
iT.n.i ntt m imA.f kfA.n.i afAy.f
aA n.i im wsx n.i m aHaw.i
aSA n.i m mnmnt.i
xr irt nTr r Htp n Ts.n.f im.f
th.n.f r kt xAst
iw min ib.f ia

Tämä hallitsija Amunenshi syleili minua
sitten otin hänen tavaransa saaliiksi, hänen karjansa
mitä hän oli aikonut tehdä minulle tein hänelle
otin kaiken hänen leiristään ja hänen teltastaan
Olin suuri, seisoin leveästi
rikastuin karjan kanssa
ja näin jumala antoi rauhan sille jonka oli kironnut
jonka hän oli johtanut kukkula-maahan
hänen sydämensä oli tyydytetty.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:33
Sinuhen elämä muuttuu tämän ratkaisutaistelun takia, hän on nyt rikas ja mahtava heimoruhtinas Kanaanin maassa.

Minusta on mielenkiintoinen tuo kaksintaistelun kuvaus, joka päättyy kansaa villitsevään Tarzanin huutoon kaadetun vihollisen päällä.

Filistealaistenkin kanssa taistelut lienevät olleet samantapaisia nähtävyyksiä, joita kansa on tullut sivulta seuraamaan, vaikka vihollinen ei tässä Goljat olekkaan.
(Daavid surmasi hänet tämän omalla raskaalla miekalla)

Sota ei ollut totaalista tuohon aikaan, vaikka välillä sitä olikin.

En jatka tämän pitemmälle, Sinuhea alkaa vaivata koti-ikävä ja hän saa faaraon armahduksen ja palaa kotiin.
Siellä hänet haudataan Egyptin maahan kuten hän toivoo.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:35
Syventymällä Sinue egyptiläisen omaan kertomukseen voit löytää paljon muutakin mielenkiintoista taustaa Raamatun patriarkkakertomuksille.

"He walks like an Egyptian"

Sinuhe antaa myös mahdollisuuden lukea ajan tapahtumista egyptiläisen sivistyneen miehen silmin, aidosta muinaisen ajan näkökulmasta.

Ja yllättäen hän osoittautuu hyvin moderniksi ja tutuksi ihmiseksi pelkoineen, ylpeydenaiheineen, hyvine ruokahaluineen ja tyytyväisyyteensä siitä, että saa kunnon virka-aseman ja hoitaa tärkeitä tehtäviä.
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:44
xr irt nTr r Htp n Ts.n.f im.f
th.n.f r kt xAst
iw min ib.f ia

jätän mietittäväksi, ja jään itse miettimään, tätä lausetta, jota en ole Sinuhessa ennen huomannut.

Se jotenkin pomppaa silmiin kun Sinuhe Egyptiläisen alkuperäistä kertomusta verrataan Abrahamin oloihin Kanaanin maassa.

en ole sitä keksinyt, se on siellä, käy vaikka Berliinissä katsomassa. lue hieraaattisen papyruksen 3022 rivit 147-149

onko tämä nimetön se "tuntematon jumala" josta Paavali puhui Areiopagilla?

"Ja näin jumala toimi tehden rauhan sen kanssa, jonka oli kironnut
Hänen, jonka oli johdattanut kukkula-maahan
Tänään hänen sydämensä on tyydytetty"
 Kirjoittanut: MikkoL, 14.07.2007 11:46
jätän palstan auki jos haluatte keskustella Abramista Kanaanin maassa ja Sinuhe egyptiläisestä.


(jos joku kysyy, tiedätkö missä vertailtaisiin egyptiläisiä alkutekstejä Raamatun patriarkkakertomuksiin, sano että "nettiruukussa tietenkin, mikä kysymys!")

No comments:

Post a Comment